Sijoittaja kieltäytyy NDA:sta. Näin silti suojaat liikesalaisuutesi

Pääomasijoittaja pyytää ensimmäisessä tapaamisessa nähdä, miten tuote oikeasti toimii. Perustaja ehdottaa salassapitosopimusta eli NDA:ta, mutta sijoittaja kieltäytyy kohteliaasti ja kertoo, ettei hänen rahastonsa allekirjoita sellaista ennen due diligence -vaihetta.

Perustaja joutuu tekemään valinnan, jota hän ei ole harjoitellut etukäteen. Kertoako ja vaarantaa suoja vai vaieta ja menettää kierros?

Valinta on kuitenkin näennäinen, sillä suojan ratkaisee se, missä järjestyksessä ja kenelle kerrot, ei allekirjoitettu paperi.

Miksi sijoittaja kieltäytyy

Ensinnäkin kannattaa muistaa, että kieltäytyminen ei ole ylimielisyyttä.

Aktiivinen rahasto katsoo vuodessa satoja yhtiöitä, joista osa toimii samalla toimialalla. Jos rahasto allekirjoittaisi salassapitosopimuksen jokaisen kanssa, se sitoisi itsensä keskenään ristiriitaisiin velvoitteisiin ja joutuisi myöhemmin samalle toimialalle sijoittaessaan vastaamaan väitteeseen, että se käytti aiemmin näkemäänsä luottamuksellista tietoa.

Kieltäytyminen on siis rakenteellista eikä neuvottelutaktiikkaa. Aikaisessa tapaamisessa NDA:ta ei useimmiten saa, mutta due diligence -vaiheessa eli sijoittajan ennakkotarkastuksessa sen saa lähes aina, koska silloin sijoittaja on jo valinnut sinut ja pyytää pääsyä konehuoneeseen.

Juuri noiden kahden hetken ero ratkaisee koko kysymyksen.

Patentti menee ensin, koska uutuus ei palaa

Jos yrityksesi ydin on patentoitavissa oleva tekninen keksintö, järjestys on yksinkertainen. Hakemus jätetään ennen kuin keksintö kerrotaan yhdellekään ulkopuoliselle ilman salassapitovelvoitetta.

Patenttilain 2 § vaatii, että keksintö on uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen hakemispäivää. Tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla. Julkiseksi tullutta uutuutta ei saa takaisin jälkikäteen tehdyllä sopimuksella.

Laissa on kaksi poikkeusta, ja molemmat ovat kapeita. Patentti voidaan myöntää, vaikka keksintö olisi tullut julkiseksi kuuden kuukauden kuluessa ennen hakemusta, jos julkisuus johtui hakijaan kohdistuneesta ilmeisestä väärinkäytöksestä tai siitä, että keksintö pantiin näytteille virallisessa tai virallisesti tunnustetussa kansainvälisessä näyttelyssä. Sijoittajalle vapaaehtoisesti kerrottu ei kuulu kumpaankaan.

Ajoituksella on toinenkin merkitys. Uusi patenttilaki vahvistettiin kesäkuussa 2026 ja se tulee voimaan 1.6.2027, jolloin vuodelta 1967 peräisin oleva laki väistyy. Uudistus koskee muun muassa patentoitavuuden edellytyksiä, hakemusmenettelyä ja väitekäsittelyä, mutta uutuuden vaatimus säilyy patentin perustana. Odottaminen ei siis korjaa sitä, mikä on jo ehtinyt tulla julkiseksi.

Käytännön sääntö on selkeä. Patentoitavaa keksintöä ei esitellä ilman hakemusta tai salassapitovelvoitetta, ei edes hyvälle sijoittajalle.

Liikesalaisuus kaatuu useimmin kolmanteen edellytykseen

Suuri osa startupin arvokkaimmasta tiedosta ei ole patentoitavissa. Asiakaslistat, hinnoittelulogiikka, katerakenne, algoritmin parametrit ja epäonnistuneiden kokeilujen historia ovat liikesalaisuuksia, ja niitä suojaa liikesalaisuuslaki.

Lain 2 §:n mukaan liikesalaisuudelta vaaditaan kolme asiaa. Tiedon on oltava salaista siinä mielessä, ettei se ole tällaisia tietoja tavanomaisesti käsitteleville henkilöille yleisesti tunnettua tai helposti selville saatavissa. Tiedolla on oltava juuri salaisuutensa vuoksi taloudellista arvoa elinkeinotoiminnassa. Kolmanneksi laillisen haltijan on täytynyt ryhtyä kohtuullisiin toimenpiteisiin sen suojaamiseksi.

Kaksi ensimmäistä täyttyvät startupissa yleensä vaivatta. Kolmas kaatuu, ja se kaatuu juuri rahoituskierroksella.

Kun olet esitellyt katerakenteen kolmellekymmenelle sijoittajalle ilman salassapitosopimusta, ilman luottamuksellisuusmerkintöjä ja ilman kirjattua tietoa siitä, kuka näki mitäkin, sinun on jälkikäteen vaikea osoittaa ryhtyneesi kohtuullisiin toimenpiteisiin. Riidassa vastapuoli esittää täsmälleen saman havainnon.

Laissa on kuitenkin toinenkin puoli, jota rahoituskeskusteluissa mainitaan harvoin. Liikesalaisuuslain 4 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan liikesalaisuutta ei saa oikeudettomasti käyttää eikä ilmaista se, joka on saanut siitä tiedon suorittaessaan tehtävää toisen puolesta tai muuten luottamuksellisessa liikesuhteessa.

Velvoite syntyy siis suoraan laista ilman sopimusta.

Saman momentin 4 kohta koskee erikseen tilannetta, jossa vastaanottajaa sitoo sopimus tai muu velvoite, ja se on sanamuotonsa mukaan toissijainen kolmeen edelliseen kohtaan nähden. Sopimukseton luottamuksellinen liikesuhde on siis itsenäinen peruste eikä aukko, joka jää sopimuksen puuttuessa.

Sijoittajaneuvottelu voi hyvinkin olla luottamuksellinen liikesuhde, ja due diligence -vaiheessa tulkinta on selvästi helpompi kuin ensimmäisessä tapaamisessa. Rajanvetoa ei silti kannata ottaa suunnittelun perustaksi. Riidassa sinun on näytettävä toteen, että suhde oli luottamuksellinen, ja vielä ratkaisevampaa on, että 4 § suojaa vain sellaista tietoa, joka täyttää 2 §:n määritelmän. Jos olet menettänyt liikesalaisuusaseman laiminlyömällä suojatoimet, ei ole enää mitään, mitä 4 § suojaisi.

Kysymys siitä, milloin sijoittajille kertominen ilman NDA:ta murtaa suojan, on aidosti tulkinnanvarainen. Kotimaista oikeuskäytäntöä on niukasti, joten varmaa vastausta ei ole.

Epävarmuus ei kuitenkaan ole peruste jättää suojatoimia tekemättä vaan päinvastoin syy tehdä ne dokumentoidusti.

Porrastaminen suojaa paremmin kuin sopimus

Salassapitosopimus ei ole etenemisen este, vaan on todiste ja oikeuskeino.

Allekirjoitettu NDA ei estä ketään kertomasta eteenpäin, vaan antaa sinulle työkalut vasta sitten kun vahinko on jo tapahtunut. Suojan tuottaa se, ettei arvokkainta tietoa luovuteta ennen kuin vastapuoli on ansainnut sen.

Rakenna siis kierros kolmeen portaaseen.

Ensimmäisessä tapaamisessa kerrot markkinasta, ongelmasta, tiimistä ja siitä, mitä tuote tekee. Kerrot myös tulokset eli kasvun, pitovoiman ja yksikkötalouden pääpiirteittäin, mutta et sitä, miten tuote on tehty.

Toisessa vaiheessa, kun sijoittaja osoittaa aitoa kiinnostusta ja pyytää tarkempaa aineistoa, syvennät lukuja ja avaat arkkitehtuurin tasolla sen, mihin ratkaisu perustuu. Yksityiskohtainen toteutus, lähdekoodi, reseptit ja parametrit jäävät yhä ulkopuolelle.

Kolmannessa vaiheessa alkaa due diligence, ja silloin vaadit salassapitosopimuksen. Annat pääsyn datahuoneeseen, myönnät jokaiselle lukijalle oman tunnuksen ja merkitset asiakirjat luottamuksellisiksi. Järjestelmä kirjaa, kuka avasi minkäkin tiedoston ja milloin.

Pääsyn rajaaminen ja merkinnät ovat itsessään niitä kohtuullisia toimenpiteitä, joita laki edellyttää. Loki puolestaan osoittaa jälkikäteen, että ryhdyit niihin.

Jos sijoittaja kieltäytyy allekirjoittamasta salassapitosopimusta vielä tässäkin vaiheessa, sekin on hyödyllistä tietoa.

Hirvosen vinkit

1. Jätä patenttihakemus ennen ensimmäistä esittelyä. Uutuutta ei saa takaisin, eikä jälkikäteen tehty sopimus korjaa menetystä. Jos hakemus ei ehdi, jätä keksinnön ratkaisu kertomatta.

2. Porrasta aineisto kolmeen tasoon. Päätä etukäteen, mitä kerrot ensimmäisessä tapaamisessa, mitä kiinnostuksen jälkeen ja mitä vasta salassapitosopimusta vastaan. Kirjaa jako ylös, jotta koko tiimi pitää samaa linjaa.

3. Dokumentoi suojatoimet. Merkitse aineisto luottamukselliseksi, rajaa pääsyt henkilökohtaisiksi ja säilytä loki siitä, kuka näki mitäkin. Ilman dokumentaatiota kohtuullisia toimenpiteitä on vaikea näyttää toteen.

4. Vaadi NDA viimeistään due diligence -vaiheessa. Aikaisessa vaiheessa kieltäytyminen on tavallista, mutta datahuoneeseen ei päästetä ketään ilman sopimusta.

5. Käy salassapitoehdot läpi myös työsopimuksissa ja alihankintaketjussa. Vuoto tulee useammin omasta organisaatiosta tai kumppanilta kuin sijoittajalta.

Rahoitusta ei saa kertomatta juuri sitä, minkä arvo perustuu siihen, ettei sitä kerrota. Jännite ei katoa mihinkään, mutta se pysyy hallinnassa, kun kerrottava on jaettu portaisiin jo ennen kuin ensimmäinen tapaaminen on kalenterissa.

Jos rahoituskierros on edessä ja mietit, mitä pitch-aineistoon voi kirjoittaa ja mitä ei, käydään aineisto läpi ennen kuin lähetät sen eteenpäin. Lakiapu Hirvonen rakentaa kasvuyritykselle julkistuksen aikataulun, jossa jokaiselle tiedolle on määritelty oma hetkensä. Ota yhteyttä, niin katsotaan tilanne läpi vartissa.

Kirjoitus on yleisluonteinen katsaus eikä korvaa tapauskohtaista oikeudellista neuvontaa. Liikesalaisuuden suojan edellytykset arvioidaan aina tapauskohtaisesti.